tiistai 6. syyskuuta 2011
Syksy
Tahtoisin mukavan syksyn, tunteen, että on kiva tarttua taas arjen haasteisiin, uuteen harrastukseen. Tahtoisin halun nauttia syystuulesta, luonnon uusista väreistä. Tahtoisin sydämeltä pois huolen. Mutta ei huoli lähde minnekään. Kun on tärkeitä ja rakkaita ihmisiä, on myös huolta heistä. Nyt yksi tärkeä ja rakas on ehkä hukassa itseltään, piilossa minulta. Eikä minulla ole keinoa mennä sen rakkaan luo ja sanoa: kas tässä on hukassa ollut motivaatiosi, toivosi. Voi, miten raskasta on, kun ei voi tehdä mitään. Rakkaan ihmisen on annettava itse etsiä tiensä. Voi vain toivoa, että on joskus osannut antaa vinkkejä elämää varten, esimerkkiä siitä, että ratkaisuja voi löytää, apuakin voi pyytää; jos ei ihan läheltä niin ammattiauttajalta sitten. Haluan uskoa, että nuoreni on vahva ja sitkeä. Uskon ja tiedän, että side ei katkea, vaikka se on joskus solmussa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)